Railan ruljanssi

[raila]

Nyt on kulunut vähän vajaa kolme kuukautta siitä kun olin yläleuan levitysleikkauksessa. Kulunut aika on ollut aikamoista vuoristorataa tunteiden kanssa. Välillä tuntuu että olen ollut ihan idiootti kun lähdin mukaan tähän leikkiin, välillä taas järki huutelee että rauhoitu! Kaikkein raskainta on ollut syömisen kanssa, kipuja tai särkyjä ei ole ollut lainkaan, paitsi hampaita pestessä tuntuu ilkeää vihlontaa ien rajassa. Syöminen on hankalaa koska voin pureskella ainoastaan vasemman puolen takahampailla ja niilläkin varoen ( niitä on vain yksi kummassakin leuassa).Toisen puolen takahampaat ottavat myös yhteen mutta pureskelu sillä puolen tuntuu todella ilkeälle.
Tänään laitettiin braketit ylös ja loppukuusta otetaan levityslaite kitalaesta pois.Levityslaitteen lukitusruuvi on ollut sellaisessa kohdassa että olen helposti tuntenut sen kielen kanssa. Nyt huomasin ettei sitä enää tunnu ja luulinkin sen lähteneen irti.Lähemmin asiaa tutkiessa huomasin että ruuvi on kyllä paikoillaan mutta itse laite on pyörähtänyt jompaan kumpaan suuntaan Onkohan tämä ihan ok? Minusta tuntuu että rako etuhampaiden välissä on jo pienentynyt vaikka braketit ovat olleet vasta muutaman tunnin paikoillaan...Olen yrittänyt hakea muiden kokemuksista vastaavaa mutten ole löytänyt. Ja mun laite on samanlainen kuin Leukalissulla, häneltä löytyy kuva siitä.

[raila]

Nyt on ruuvi kiristetty uudelleen Se oli tosiaan löystynyt niin että sain sormella pyöriteltyä sitä. Nyt lasken malttamattomana päiviä jolloin saan sen kokonaan pois suusta. Tosi tyytyväinen olen siihen että hoito nytkähti taas hiukan eteenpäin. Kun vielä huuli tottuu rautoihin niin tämähän on suorastaan helppoa...

[Mymmeli]

Hei! Minulla tämä kitalaen levitysoperaatio on edessä ja se alkaisi, jos kaikki menee putkeen niin ensi kuussa. Miten sinulla on puhe onnistunut?

[raila]

Hei Mymmeli!
Puhuminen onnistui mulla leikkauksen jälkeen ihan hyvin. Sitä mukaa kun etuhampaiden rako suureni niin sössötys lisääntyi (rakoa mulle tuli noin 4mm). Mulla on ollut niin syvä ja kapea kitalaki että normaalistikin s-kirjain tuli vähän suhahtaen. Mutta kyllä siihen tottuu. Nyt noiden rautojen myötä puhe on taas yhtä sökellystä, täytyy oikein huolella paneutua siihen mitä sanoo

[Smile?]

Mä olen ollut huomaavinani, että tässä projektin eri vaiheissa on ollut kaikenlaista puhevikaa. Siis ässät on suhisseet, ärrät, deet jne tulleet vähän eri tavalla ulos kuin ennen. Siis aina kun jotain uutta on tapahtunut suussa - siis hampaiden sisäpintojen puolella. Mutta kaikkeen tottuu nopeasti ja puhe alkaa sujua, kun vaan reippaasti pälpättää eikä välitä.

Nyt leikkauksen jälkeen (kitalaen levitys sekä ylä- ja alaleuka) mulla on nyt suussa tilaa enemmän kuin koskaan. Kieli mahtuu kerrankin suuhun hyvin ja luulisi että puhe olisi helpompaa. Mutta ei. Varsinkin ässät suhahtelee välillä ihan ihmeellisesti. Joillakin saattaa jopa ääni muuttua erilaiseksi. Mä en ole tollasta huomannut.

Toisaalta mulla ei sit vaikuttanu mitään kitalakeen laitettu kaari, vaikka se kuulemma useimmiten sekoittaa puhetta.

Splintti aiheutti luonnollisesti sössötystä. Mutta kyllä mä senkin kanssa sain ihan ymmärrettävästi puhuttua.

Kannattaa höpistä vaikka itsekseen, jos ei ole puhekaveria. Tai laulaa

[raila]

Hih, voit varmaan kuvitella tuttujen ihmisten ilmeitä kun meikäläinen söheltää raudat suussa Luulevat varmaan että olen nauttinut jotain vettä väkevämpää, ikää kun on jo 52 ja ovat tuskin ennen nähneet rautoja tämän ikäisen suussa Olen koittanu puhella suht normaaliin tapaan mutta välillä tuntuu etten saa itsekään selvää puheestani. Ja totta, kyllä siihen varmaan tottuu.

Yksi ihminen on sanonut mulle että oon eri näköinen kuin ennen ja että äänikin on erilainen. Läheiseni eivät kyllä ole asiasta maininneet eikä muut ihmiset.

Toisaalta mulla ei sit vaikuttanu mitään kitalakeen laitettu kaari, vaikka se kuulemma useimmiten sekoittaa puhetta.

Tarkoitatko tuolla kaarella sitä mikä laitetaan levityslaitteen pois oton jälkeen? Mulle laitetaan sellaiset "pannat" takahampaisiin ja jos oikein ymmärsin niin niiden väliin tulee joku rauta..Onkohan sama viritys?

[raila]

Tänään otettiin levityslaite kitalaesta pois Olo on vielä nukutuksen jälkeen vähän pyörryttävä mutta muuten ihan ok. Kotiin pääsin kun mies tuli hakeen ja on mun seurana täällä, muuten olisin varmaan joutunut oleen yön sairaalassa. Tikit otetaan pois ensi viikon perjantaina, sairaslomaa sain kuusi päivää. Nyt kaikki menee alas tuosta vaan kun nielaisee Useimmille itsestään selvä asia jota ei tarvi sen enempää miettiä...

[raila]

Kontrolli käynnillä tänään huomattiin että ikeneen oli jäänyt joku rauta Lääkäri päätti ensin että se poistetaan maanantaina, mutta nähtyään röntgenkuvan halusi poistaa sen heti tänään (olin siinä vaiheessa jo kotimatkalla..) Ei muuta kuin mutka kotona ja takaisin. Samalla hän leikkasi toiselta puolen jonkun ylimääräisen "härpäkkeen", eli molemmat puolet on nyt puuduksissa. Oikea puoli on ollut tosi kipeä levityslaitteen pois oton jälkeen,vähän pelottaa tuo puudutuksen loppuminen.. 800mg buranaa sain särkyyn, joten kaipa se auttaa.
Jotenki tuntuu että tunteet on kauhean pinnalla tällä hetkellä. Tänään kun pääsin lähtemään kotiin, autossa tuli itku Yritin järkeillä itselleni että se johtui siitä, että mulla ei ollut aikaa valmistautua henkisesti tuohon toimenpiteeseen. Vaikka se ei iso ollutkaan, niin tällaiselle hammaslääkäri kammoiselle kuitenki liikaa.Sain kaksi päivää sairaslomaa. Ensi viikon maanantaina ja tiistaina on ajat oikojalle, katotaan mitä mukavaa hänellä on mulle varattuna
ps. anteeksi mun surkea oikeinkirjoitus,en osaa pilkkujen oikeita paikkoja..

[viu]

Onhan tässä matkan varrella kaikennäköistä hankaluutta mikä rassaa, väsyttää ja vetää mielen herkäksi. Kiusoja ne on pienetkin kiusat, etenkin kun suussa olevia vempaimia ei pääse pakoonkaan eikä niistä saa hetken lepoa. Mutta pitää itkeä kun siltä tuntuu! Ja onhan se vähän järkyttävää kun yhtäkkiä tehdään jotain, mihin ei ole varautunut. Minäkin huomaan joka käynnillä kyseleväni että mitä teette nyt, mitä sitten ensi kerralla, mikä toi on, miksi näin, miksi noin... nimenomaan siksi, että en pidä yllätyksistä ja haluan olla varautunut kaikkeen.

[susanna]

Oon kanssa pannut merkille että välillä on tunteet pinnassa ja mieli maassa, tää on niin aikaa vievä ruljanssi eikä tosiaan hetken lepoo näistä vempaimista ja säryistä ym. Nyt kun odotan kutsua kirurgin silmän alle, niin itku meinaa tulla joka kerta postilaatikolla kun ei sitä vieläkään tullut. Joku täällä joskus kirjoitti että kärsivällisyyttä tässä touhussa tarvitaan, ja se on niin totta! Voimia meille kaikille, saadaan me nyyhkyttää kun siltä tuntuu.