Etanaisen seikkailu kohti tervettä suuta

[Etanainen]

Tänään tuli kolme kumilenkkiä hampaiden väliin QH-kojeelle tilaa tekemään. Uusi oikojani meinas että tulis neljä lenksua, lieneekö niin ettei ollut katsonut tarpeeksi tarkkaan missä mun hammaspuutokset on. Ja saksipurentani kohtaan oli hieman hankala saada lenkkiä kunnolla. No, sielläpä ovat nyt.

Ko. lenkkien asettamisen piti muiden kertoman mukaan olla pahinta ikinä. No, itse asiassa, mä en edes sanois tätä yhtään epänormaaliksi tunteeksi mun hampaistossa, kun mulla on aika useinkin sellanen olo että hampaat jotenkin vääntyy. Kipua ei ole, mutta siihen nyt ehkä vaikuttaa se että mulla särkee yksi lihas ja oon ottanut siihen aika vahvaa buranaa.

Ens viikolla sovitetaan metallirenkaat ja sitä seuraavalla se koje. Saisinkohan ajan suuhygienistille sitä ennen, ois kauhean kiva saada koje puhtaisiin hampaisiin.

[noppa]

Kävin ennen kojeiden asentamista suuhygienistilla.

[Etanainen]

Jaahas! Paljon on vettä virrannut sen jälkeen kun täällä viimeksi kävin. Pahoitteluni jos joku ehti kaivata, ja tässä päivitystä etanaiselta matkalta!

(Jos joku on sattunut blogiani seuraamaan, niin siellä olen tietty vähän tiheämmin kirjoitellut.)

QH tuli viime syksynä ja on suussa VIELÄKIN. Alkaa hermot mennä. Siihen on tottunut mutta on se vaan tielläkin.
Telaketjut ylös tuli keväällä ja tällä viikolla alaskin. Saksipurennassa on voimaketju, katsotaan tekeekö se mitään vai mikä tuon saksipurennan kohtaloksi nyt sitten tuleekaan.

Leikkauspäivästä oli vähän jo puhetta. Optimistinen arvio varmaan että keväällä. En kyllä tässä kohtaa yllättyisi jos siitä venyisi kauemmas.

Olen ollut aika tylsä potilas. Tosi vähän ongelmia. Särkyä vain kun on tullut uusia kojeita tai kiristetty vanhoja, hampaat liikkuu ihan hyvin. Jopa niin hyvin että alakaaren sai paikoilleen ilman korotuksia, vaikka syvän purentani tähden sellaisia alun perin suunniteltiin.

[Etanainen]

Jaahas, etanuus tulee päivittämään. On ollut niin taivahan tylsä prosessi että ei ole ollut oikein kerrottavaa. Leikattu ei ole vieläkään.

QH oli suussa todella kauan, lopulta 21.2. tänä vuonna se otettiin pois. Eli mokomaa piti kestää vielä puoli vuotta siitä, kun täällä kävin asiasta valittamassa! Olo oli melko mahtava, kun se häipyi. Pelkät telaketjut kaikkialla ovat niin paljon pienempi paha kuin mitä QH oli ihan yksinäänkään.

Saksipurenta korjaantui kokonaan, hampaat ovat ylipäätään liikkuneet paremmin kuin oikojani on odottanut. Nyt koittaa uusi suuhygienistin käynti tässä kuussa, ja sitten ehkä mahdollisesti laitetaan leikkauskaaret, eli tässä voidaan päästä operointipöydälle aika piankin.

[antero]

Jaahas, etanuus tulee päivittämään. On ollut niin taivahan tylsä prosessi että ei ole ollut oikein kerrottavaa. Leikattu ei ole vieläkään.

QH oli suussa todella kauan, lopulta 21.2. tänä vuonna se otettiin pois. Eli mokomaa piti kestää vielä puoli vuotta siitä, kun täällä kävin asiasta valittamassa! Olo oli melko mahtava, kun se häipyi. Pelkät telaketjut kaikkialla ovat niin paljon pienempi paha kuin mitä QH oli ihan yksinäänkään.

Saksipurenta korjaantui kokonaan, hampaat ovat ylipäätään liikkuneet paremmin kuin oikojani on odottanut. Nyt koittaa uusi suuhygienistin käynti tässä kuussa, ja sitten ehkä mahdollisesti laitetaan leikkauskaaret, eli tässä voidaan päästä operointipöydälle aika piankin.

Mitäköhän kuuluu nykyään, onnistuiko lopputulos?

[Etanainen]

No, operaatiota jouduttiin siirtämään, ja sitten uudelleen, ja vielä uudelleen, koronakin ehti sotkemaan ja mitä tuossa nyt olikaan kaikkea. Kaksi vuotta meni siitä milloin ensimmäisen kerran leikkausta luvattiin! Nyt operaatio on ensi viikolla. Vihdoin!!! Huh huh.

[Etanainen]

No niin, leikkaus tosiaan oli tiistaina ja nyt on lauantai. Pääsin sairaalasta kotiin torstaina.

Itse leikkaus oli kuulemma oikein onnistunut ja purenta jatkoa ajatellen aivan 100%! Paitsi saksipurentani. Se palautuu aina vinoon ja voi olla, että se täytyy vain hyväksyä. Se ei kuitenkaan edes näy ulospäin mitenkään tai mitään.

Fiilis on leikkauksen jäljiltä vähemmän paha kuin odotin. Aika vähän pystyy mitään tekemään, kun väsymys voi iskeä mistä tahansa ja sitten on vain maattava paikoillaan, mutta pahin turvotus on alkanut jo laskea ja uuden kasvojen muodon voi jotenkuten jo nähdä. Omaa silmää miellyttää ainakin!

[Etanainen]

Jeps, bloggaan tässä ( http://oikomishoidossa.vuodatus.net ) parasta aikaa tästä kuluneesta ajasta kun en ollut palstalla tai blogissa aktiivinen, leikkauksesta, ja miten on ensimmäinen viikko mennyt. Vaikuttaa tässä kohtaa ihan hemmetin hyvältä kokemukselta, jos ei tuota odottelua ja odottelua ja odottelua lasketa. Kannatti ryhtyä!
Voisin näyttää kuviakin kunhan löydän jotain sopivia vanhoja vertailukohteeksi. Outoa minkälaisten hampaiden kanssa sitä tulikin elettyä. En ole sitten teinivuosien ollut näin innostunut selfieistä. Ja en ole ikinä ollut näin hyvissä fiiliksissä kuvissa hymyilemisestä! Siitäkin huolimatta että naamani alaosa ja koko kaulani on keltainen sinisillä ja vihreillä mausteilla.

[Etanainen]

Tänään tulee viikko ja 3 päivää leikkauksesta, ja olen tosi tyytyväinen uuteen ulkonäkööni, nyt vain hermot huutavat hoosiannaa. Välillä on vain puutunut ja tönkkö olo leuassa ja suupielessä, sen nyt kestää vielä, kuten jotenkuten senkin että leuan kärki tuntee kyntäneensä nokkospuskaa eli kihelmöi, tuikkii ja rätisee omia aikojaan, mutta nyt on kahtena päivänä kihelmöinti ja rätinä levinnyt koko naamaan hetkellisesti. En nimeä tunnetta kivuksi, mutta minulle huolenaiheeksi riittää että tuntemukset ovat tosi häiritsevän tasoisia. Taidan yrittää soittaa lääkärille aamulla että saataisiin neuralgian hoito mahdollisimman äkkiä alulle. Jos en saa puhelimella kiinni niin seuraava kontrolli on onneksi jo maanantaina, siellä viimeistään siitä sitten puhutaan.

[Etanainen]

Semmoinen päivitys tuosta neuralgiasta, että sain soittopyynnön läpi. Lääkäri rauhoitteli, että ihan normaalilta kuulostaa tässä vaiheessa, koska hermot nyt korjaavat itseään. Joka tapauksessa katsotaan maanantaina tarkemmin koska muutenkin sinne kontrolliin ja tikkien poistoon menen.

Olen nyt tehnyt niin että otan ibuprofeenia välittömästi kun "rätinä" alkaa levitä leukaa kauemmas. Tähän asti se on joka kerta riittänyt pysäyttämään tilan pahenemisen, ja toimintakyky ei kärsi. Muuten en tässä kipareita edes tarvitse, leukaa ei särje, ja noin toimien niitä menee 1-2 päivässä.

Suuhun mahtuu jo normaali hammasharja ja harjailen sillä niitä pintoja jotka eivät ole suoraan leikkaushaavojen vieressä. Alhaalla edessä on muutama tunnoton hammas, mutta saanpahan käytettyä hammasväliharjaa ilman ikäviä tuntemuksia. Vedellä huuhtelen aina kun olen syönyt, ja Corsodylillä aamulla ja illalla.

Iso lusikka ei ole oikein kiva vieläkään, joten lusikoin sitten jälkkärilusikoilla. Hieman valuu ohi koska alahuuli on tönkön tuntuinen, välillä myös tunnen väärin että valuu ohi vaikkei valuisikaan. Päänuppia kyllä ahdistaa kun ei pääse puremaan ruokia, mutta teen sitten kaikenlaisia smoothieita ja en yhtään kursaile herkuista. Jotenkin nälkä on tosi iso aina kun se iskee, oikein niin että pahaa tekee jos en heti nälän koittaessa rupea ruokaa etsimään.

Edelleen todella tyytyväinen siihen mitä tämä teki ulkonäölle! Vielä kun toiminnot palaisi normaaliksi eikä jäisi mitään massiivisia hermo-ongelmia.