Keskiviikkona pääsin siis iltapäivästä kotiin. Kipuja oli lääkkeistä huolimatta, mutta selvisin niistä jotenkuten pelkällä buranalla ja parasetamolilla. Torstai oli kotona vietetyistä päivistä pahin, koska mulle iski kova pahoinvointi ja kaikki ruoka kuvotti. Oon muutenki syöny ja nukkunu leikkauksen jälkeen tosi huonosti niin olo on aika uupunu. Oon laihtunu viikossa yli kaks kiloa, vaikka oon suht hoikka muutenki. Soseet alkaa jo oksettaa ja maha on muutenki sekasin lääkkeistä ja varmaan ruokavalion muutoksestaki. Eilen illasta sain syötyä aika hyvin ja tulikin paljon energisempi olo. Pesin sitten keittiön ikkunan ku kyllästyin makaamaan.
Turvotus on laskenu tosi nopeesti ja kipujakaan ei enää juuri oo, oon onnistunu jättää parasetamolin lääkkeistä pois. En tiiä onko sillä laserhoidolla ollu vaikutusta asiaan. Ja tosiaan se turvotus ei alunperinkään ollu kovin paha, kannattaa pitää jääpusseja ihan koko ajan leikkauksen jälkeen! Tunto on palautunu jo kokonaan vasemmalle puolelle naamaa paitsi alahuulen vasemman puolen alta on vielä tunnoton. Oikeella puolella taas tunto on vaan kasvojen reunassa ja alahuulen alla, oikee puoli nenästäki on vielä puuduksissa. Tunto lähti palutumaan tosi hassusti, ensin palautu vaan nenän vasen puoli ja tuo alahuulen oikee puoli. Kasvolihakset mulla on aikalailla halvaantunu, enkä oikein pysty tekemään mitään ilmeitä, mutta sekin on palautumaan päin.
Ainoo häiritsevä ongelma mulla on tällä hetkellä tuo hemmetin splintti! Purenta menee niin hyvin kohalleen etten onneks saanu kumivetoja, mutta ottaisin kyllä mieluummin pelkästään ne ku splintin. Helpottais myös kovasti jos sen sais otettua ite pois syönnin ja pesun ajaksi, mutta mulle on jääny vähän epäselväksi onko sille tarkotus tehä niin vai pidetäänkö sitä koko ajan niinku oon nyt tehny. Kirurgi kyllä sano että se otetaan sitte kontrollikäynnillä ens keskiviikkona pois ja pestään, mutta joudun luultavasti pitämään sitä kuus viikkoa. En kyllä halua herätä kuus viikkoa joka yö siihen että suussa maistuu ihan siltä iteltään vaikka kuin ois illalla pessy hampaita ja käyttäny suuvettä. Puhuminen on tosi epäselvää, niin miten voin mennä takas töihinkään kahen viikon päästä sen kanssa. Kuvitelkaa sössöttävä farmaseutti, anna siinä sitte lääkeneuvontaa. Ei oo ikinä minkään oikomiskojeen pitäminen vastustanu näin paljon. Ootan tosi kärsimättömänä keskiviikkoa, että saan kysyä kirurgilta onko tätä mitenkään mahollista saada välillä ite pois suusta.
Eli tiivistettynä toipuminen edistyy suurimmalta osin oikein hyvin. Aiempien pelkojen osalta en kyllä voi sanoo että ei se niin paha ollukkaan ku mitä pelkäsin, koska pahimmat hetket oli kyllä juuri sitä ja sairaalassaolo oli tosi tympeetä. Mutta niistä selviää ja toipuminen on tapahtunu mun kohalla niin nopeesti, ettei tää kotona oloaika oo tuntunu sen kummemmalta ku että ois muutamia päiviä tavallisesti kipeenä, esim. flunssassa tai mahataudissa. Voisin sanoo että raju oksennustauti tuntuu jopa pahemmalta. Eikä ne ikävät tuntemukset naamassa oo ollu niin ikäviä ku odotin, kohtalaista kutinaa ja kihelmöintiä vaan.
