Leikkaus huomenna 25.2.2009

[Telkkä81]

19 päivää leikkauksesta:

Olotila on aika lailla sama kuin aikaisemminkin. Leuka ja huuli ovat edelleen tunnottomia. Pistely leuan alueella jatkuu. Ilman kuminauhavetoa suu aukeaa 2,5 senttiä. Mitään suurta siitä ei saa sisään. Olen nykyään ottanut iltaisin kumilenkit pois pariksi tunniksi ja samalla venyttänyt suuta suuremmaksi. Olen ajatellut, että varmaan leukojen treenaaminen on hyväksi. Kipuja ei ole enää lainkaan.

Ruokailu on edelleen ollut pehmeällä pohjalla. Spagetti ja tomaattikastike ja pesto menevät hyvin alas. Samoin keitot. Kerran yritin syödä hieman kovempaa ruokaa (kanaa), mutta siitä ei tullut mitään, koska purenta tuntui oudolta, hampaat särkivät jauhaessa ja puruvoimaa ei ollut. Paistettu kala ja kanmuna menevät kyllä hyvin alas ja kielellä on hyvä jauhaa ruokaa kitalakea vasten. Sairaslomaa on vielä pari viikkoa jäljellä, jonka jälkeen olisi kyllä syytä pystyä puremaan.

Ajattelin, että seuraavaksi luon itselleni oman boxin tuonne käyttäjien operaatiot kohtaan ja päivittelen hoidon jatkuvuutta vastedes sinne.

[Hanna]

Kiva että paranemisesi on edennyt noin hyvin!

Millaiset ruokailu ohjeet olet saanut? Mulla ohjeessa lukee pehmeä/ sose ja hoitaja sanoi, että esim pehmeetä leipää saa syödä vain kostutettuna johonkin niin ettei joudu pureskella, mutta sanoi ettei suosittele. Olen mennyt nyt 5 viikkoa ihan soseella, kaikki ruoka sauvasekoittimen läpi, vielä viikko edessä sitten ajattelin siirtyä ihan pehmeään ruokaan. Että sitä oppii arvostamaan kunnon ruokaa tämän jälkeen!
Muutoinkin kun ruokaan sattuu joskus paakkuja niin yrityskin puraista perunan palaista tuntuu vaikealta..
Saikkua tuli 2.5 viikkoa lisää, olen saikulla sitten ainakin 2kk! puhe on niin vaikeasti ymmärrettävissä ettei töissä voi ottaa mua takas:/, innolla odotan jälkitarkastusta ja sitä palautuuko puhe milloin.
Onko sinulla ollut ikenessä semmoista rasittavaa kutinaa/ pistelyä (varmaan paranemisesta johtuvaa?) mulla kun semmoista on päivät pitkät ja vain panacod lieventää sitä niin että voin keskittyä johonkin olematta todella kiukkuinen. Minulla siis menee edelleen 1 panacod/pv. Tämä alkoi n. 3-4vk leikkauksesta.
Mulla suu aukeaa van niin että kaksi sormea menee väliin vaikka kuin harjoittelen.

Paranemisia

[Telkkä81]

Itse asiassa en ole saanut tarkkoja ruokaohjeita. Sairaalasta sain mukaan joitain sose/keitto-ohjeita. Lääkäri sanoi että nyt pitää toistaiseksi olla pehmeällä ruokavaliolla. Ensi viikolla on jälleen aika oikojalle, joka toivottavasti antaa lisävinkkiä siitä kauanko pitää vielä olla purematta ja kauanko joutuu vielä pitämään kumilenkkejä. Kunnon ruokaa osaa varmasti arvostaa tämän jäkeen.

MInulla ei ollut enää ole kipuja lainkaan. Varsinaiset säryt loppuivat ensimmäiseen viikkoon leikkauken jälkeen ja nyt on enää pistelyä leuan alueella, mutta ei mitenkään ärsyttävissä määrin. Minulle tuli panacodista tokkurainen olo, joten yritin muutenkin välttää sitä mikäli vain kivuilta pystyin. Tosin iltaisin se oli ainoa lääke, joka sai kivut pois kokonaan siten, että sai unta.

Lääkäri puhui, että leukaluu olisi kokonaan luutunut 6 viikossa. Nyt on mennyt hieman vajaat 3 viikkoa. Luulisin, että viidennellä viikolla voisi varovasti syödä (mikäli kipuja ei ole) jotain kiinteämpää ruokaa. Lähinnä kipua aiheuttaa kumilenkkiveto, joista hampaat kipeytyvät päivän mittaan. Olenkin aina ruokailun ajaksi ottanut lenkit pois ja sen jälkeen ollut puolisen tuntia ilman, jotta hampaat saisivat levätä. Samoin olen ottanut ne pariksi tunniksi pois ennen nukkumaan menoa.

Puhuminen minulla on luonnistunut alusta asti ihan hyvin. Pientä suhinaa on puheessa, koska vasemman puolen hampaiden välissä on n. 4 millin rako, jonka pitäisi mennä kiinni oikomalla. Enemmän puhumiseen vaikutti minulla vuoden suussa ollut yläkaaren levitin. Se oli kauhea laite se. Suu ei tosiaan täälläkään aukea kovinkaan hyvin, mutta varmasti harjoittelemalla ja ajan kanssa sekin rupeaa toimimaan. Hampurilaisen haukkaamisesta ei voi edes unelmoida.

[Hanna]

itselläni hieman pelkoa tuo se kun jonkin aikaa sitten huomasin, että vasemmalla alaleukaluussa on semmoinen lovi, toinen puoli on aivan tasainen. Olenkin semmoinen ylivarovainen, etenkin leukojen suhteen etten varmaan uskalla edes viikon päästä syödä kunnon ruokaa vaan odotan parin viikon päästä olevaan jälkitarkastukseen .
On tää ruokailu kyllä niin luxusta kun saa kumpparit pois suusta edes hetkeksi. Oikojani sanoi minulle että avaamista pitäisi harjoitella kumpparien ollessa suussa ja niin olen tehnyt. Se ehkä tekeekin ikenistä niin pistelevät kun vetää hammas kaarta.
Jotenkin kokoajan tuntuu ettei tiedä kaikkea mitä pitäs ja saa arvuutella ja miettiä kokoajan mitä uskaltaa tehdä/syödä ja mitä ei.

[Telkkä81]

Viimeisessä viestissä sanoin, ettei hampurilaisen haukkaamisesta voi edes unelmoida. No eilen joka tapauksessa hain Hesestä kerroshampurilaisen. Eihän siitä haukkaamisesta mitään tullutkaan, mutta haarukalla ja veitsellä sen sai syötyä. Aikaa siihen kyllä meni ja varmaan syöminen näytti aika vaivalloiselta, mutta kyllä se onnistui! Arvatkaa maistuiko hyvältä?! Luulen, että hampaat ja leuat kestää nyt pehmeämpää puremista, mutta pähkinöitä niillä ei voi rikkoa. Sairaslomaa on jäljellä 1,5 viikkoa, joten alankin nyt ruveta varovasti harjoittelemaan tuota puremista.

[Telkkä81]

kuukausi leikkauksesta:

Sairasloma alkaa olla lopuillaan. Maanantaina pitäis palata töihin. Toipuminen on sujunut ihan hyvin. Viimeisen viikon olen syönyt ihan tavallisia ruokia ja jonkin verran urheillut (hiihtänyt, uinut ja juossut). Suun aukeaminen ei ole oikeastaan parantunut, vaan aukeaa edelleen sen 2,5 senttiä. Siitä saa juuri ja juuri lihapullan sisään. Pureminen on aika hankalaa, kun leuat eivät oikein tiedä mihin pitäisi purra ja purenta on edelleen todella huono. Oikomishoitoa odottelen, että saisin taas tätä projektia eteenpäin. Viime tiistaina piti olla oikoja, mutta se peruuntui. Huomenna pitäisi olla uusi yritys.

Tunnottomuus huulessa ja leuassa ei ole muuttunut mihinkään. Pistelyä leuassa on edelleen, mutta tunto ei ole palautunut. Leikkauksen jälkeen puheessa on kuulunut pientä suhinaa, kun vasemman puolen hampaiden välissä on rako. Tätä kai yritetään seuraavaksi oikomisella hoitaa.

[noppa]

Kunnon pihvi maistuisi, tai lihapullat... Voimattomuuden tunne on aika kova. En tiedä mistä se johtuu. Ehkä lääkkeistä, ravinnosta tai sitten jostain muusta.

Tuli ajatuksena vastata vanhaan viestiin muille avuksi omia kokemuksia.

Itsellä tuli mieletön huoli omasta ravinnonsaannista ja pelko että saanko tarpeeksi ravintoa. Alussa käytinkin apteekista saatavia ravintovalmisteita ja join niitä kun tuntui siltä. Asia parantui, kun oppi tekemään tehosekoittimen ruokaa. Tein myös paljon smoothieita.

Alahuuli ja leuan kärki ovat edelleen tunnottomat. Hampaiden pesu on aika pitkä prosessi, kun pitää ottaa kumilenkit suusta ja laittaa ne vielä takaisin. Vielä ei ole löytynyt sopivaa tekniikkaa niiden laittamiseksi. Sain sairaalasta lasten hammasharjan, joka mahtuu juuri ja juuri hampaiden välistä, jossa on tilaa noin sentin verran. Tiistaina on ensimmäinen oikomiskäynti leikkauksen jälkeen.

Kaikki leikkaukset on elimistölle hyvin rankkoja ja toipuminen voi kestää tosi kauan.

Minullakin tuli erittäin kauan kestävä voimattomuuden tunne. Kunto laski tosi alas miten voi laskeakaan. Alussa en osannut tai uskaltanut ottaa kaikkia kumilenkkivetoja pois. Oli vaikea laittaa uudelleen paikoilleen, kun koukut muurautui lähes ihon alle. Sattui myös tosi paljon se laittaminen. Ala - ja yläleuan leikkauksesta on kulunut jo kohta 9 kk. ja edelleen on alahuuli vähän tunnoton ja samoin alaleuassa myös vähän tunnottomuutta.

[noppa]

Kunnon pihvi maistuisi, tai lihapullat... Voimattomuuden tunne on aika kova. En tiedä mistä se johtuu. Ehkä lääkkeistä, ravinnosta tai sitten jostain muusta.

Tuli ajatuksena vastata vanhaan viestiin muille avuksi omia kokemuksia. Lainasin vahingossa väärin. Nyt oikea versio...

Itsellä tuli mieletön huoli omasta ravinnonsaannista ja pelko että saankotarpeeksi ravintoa. Alussa käytinkin apteekista saatavia ravintovalmisteita ja join niitä kun tuntui siltä. Asia parantui, kun oppi tekemään tehosekoittimen ruokaa.

Kaikki leikkaukset on elimistölle hyvin rankkoja ja toipuminen voi kestää tosi kauan.

Minullakin tuli erittäin kauan kestävä voimattomuuden tunne. Kunto laski tosi alas miten voi laskeakaan. Meni useampi kuukausi voimattomuuden palautumiseen. Alussa en osannut tai uskaltanut ottaa kaikkia kumilenkkivetoja pois. Oli vaikea laittaa uudelleen paikoilleen, kun koukut muurautui lähes ihon alle. Sattui myös tosi paljon se laittaminen. Ala - ja yläleuan leikkauksesta on kulunut jo kohta 9 kk. ja edelleen on alahuuli vähän tunnoton ja samoin alaleuassa myös vähän tunnottomuutta.