Esittäydyn ja leikkaus 3.2.2015

[Annema]

Mustelmista: ajattelinkin kysäistä täältä, että mitä ihmettä, sillä kaulani on aivan keltainen, pari mustelmaa löytyy kaulan juurelta eri puolilta kaulaa, läheltä solisluutakin. Vasemman posken alaosassa kasvojen alueellakin on hieman keltaisuutta. Kaula on ollut turvoksissa, toki se alkaa laantumaan, samoin poskien turvotus. Vaikka kyllä sitä vielä on, huhhuh. Ajattelin, että kaulan keltaisuus on sitä ainetta, jota laitetaan ennen leikkausta leikkauskohtaan.

Aaäl: Uskon, että saat kyllä nieltyä, ei sitä muuten tehtäisi. Näin uskon vakaasti. Itse ihmettelin, että miten ihmeessä saan buranan suuhun, kun on renksut suussa, turvotusta, suu ei vain aukea kauheasti ja se tabletti on iso. Ja minulla on pieni suu, kaiken muun lisäksi. Mutta kyllä se tabu sinne vain sujahti Ja äkkiä suu alkaa toimimaan kaikesta huolimatta. Ainakin itselläni on näin käynyt. Itse asiassa sain kuulla, että ihmettelevät, kun olen niin hyvin toipunut jo parissa päivässä. Mutta itselläni on kunto todella hyvä, joten uskon senkin auttavan. Eli, mikäli vai voi, kannattaa satsata hyvän kunnon hankkimiseen ennen leikkausta. Niin, ja hoitajat antoivat sairaalassa särkylääkettä poreen muodossa vinorenksun aikana. Kyllä keinoja löytyy tänä päivänä.

Mulle ei alunperin ollut tarkoitus laittaa levyjä lainkaan, ainoastaan ruuvit, mutta ilmeisesti leukaluuni olivat sellaiset, että ei ollut muuta mahdollisuutta. Lisäksi toisella puolella joudutiin kajoamaan luuhun, sitä poistettiin hiukan.

[Annema]

Perjantaina (ja oli vieläpä 13. päivä...en mitenkään ole taikauskoinen ...) otettiin ulkopuoliset tikit pois leukaperien kohdilta. Luulin sen olevan kivulias toimenpide, mutta kattia kanssa. Taitaa sisäpuolisten tikkien poistaminen olla enemmän kivulias. Tulevana perjantaina menen jälleen kontrolliin ja silloin poistetaan loputkin tikit ja annetaan leukajumppaohjeita.

Kaksi viikkoa on sairaslomaa vielä jäljellä. Turvotus on laskenut hurjasti, mutta imusolmukkeiden kohdalta on turvotusta ja etenkin oikea puoli on enemmän turvoksissa ja arka. Aamuisin turvotus on suurempi, päivän mittaan se laskee. Joku kirjoitti täällä, että kannattaa liikkua heti, kun vain kykenee, sillä sen on todettu nopeuttavan turvotuksen laskemisessa. Huomaan "liikunnan" auttavan. Kaulan mustelmat alkavat myös hälvetä.

Soselinjalla jatketaan. Enää soseet eivät valu pitkin alahuulta alas leualle tunnottomuuden vuoksi. Alan tuntemaan kielellä alahuulta ja olen oppimut nuolaisemaan tarkistaakseni, josko sosetta on huulella Alahuuli on vielä tunnoton, mutta eilen huomasin, että leuan kärjessä on jo tuntoa.

Kyllä tästä vielä hyvä tulee.

[Annema]

Eilen oli toinen kotiutuksen jälkeinen kontrolli. Sisäiset tikit poistettiin. Luulin sen sattuvan, mutta ei voi sattumiseksi kutsua. Hiukan nipisteli ja oli korkeintaan epämukavan tuntuista. Leikkaava lääkäri vilkaisi myös suuhun ja tarkisti purentaa. Oli erittäin tyytyväinen toipumiseeni kaikkineen. Ainakin sellaisen kuvan sain. Ja itsekin olen todella hämmästynyt, kuinka hyvin kaikki on mennyt. Eilisen perjantain olin koko päivän ilman mitään särkylääkettä. Tosin ke- ja to-iltana ennen nukkumaan menoa otin yhden Panacodin, joten sen vaikutus varmaan oli vielä päällä. Ja otin siksi, kun oli sellaista pientä tuntemusta leuan ja poskien kohdalla, molempina iltoina. Jotta säryt ei pääsisi suuriin mittasuhteisiin ja todellakin saisin nukuttua, otin siksi Panacodin. Muutoin Buranaakin on mennyt yksi per päivä muutaman päivän. Tosin keskiviikkona en tainnut ottaa yhtäkään Buranaa.

Ensi viikko vielä sairaslomaa. Maaliskuun alussa menen jälleen kontrolliin. Sitten siitä parin viikon päästä oikojalle ja samana päivänä taas lääkärille ja röntgeniin.

Unohdin kysyä eilen, että joko saan normisti pestä hampaat. Tarkoitan, että saa varmaan jo käyttää hammastahnaa ja normihammasharjaa, mikä minulla tarkoittaa sähköhammasharjaa. Toki olen käyttänyt hoitsuilta saanutta hammasharjaa, mutta tahnaa en ole vielä käyttänyt. Nyt loppui suussa purskuteltava ainekin. Taidan kokeilla normaali käytäntöäni hammasharjan ja -tahnan suhteen

[Annema]

Nyt on sitten ns. leikkaus-ajanjakso ohi. Siirryn tuonne oikomispuolelle kirjoittelemaan. Mutta sitä ennen viimeinen osuus leikkausjaksosta.

Viimeinenkin leikkauksen jälkeinen kontrollikäynti on käyty ja tsekattu leukajumpan tuloksia. Ihan ei ollut leikkaava lääkäri tyytyväinen parin viikon leukajumpan tuloksiin, mutta muuten kaikki on mennyt hyvin. Leikkaushaavat parantuneet hyvin ja muutenkin kaikki muu on reilassa. Lopputulemana viime viikon käyntiin lääkäri tuumasi, että vuoden päästä tavataan. Siispä nyt on sitten oikomista vaan. Leukajumppaa pitää tehdä ainakin kesään saakka, kolmesti päivässä 10 kertaa 10 sekunnin ajan suu niin auki, kuin vain saa. Ja nyt saa syödä pehmeää ruokaa, kuten paahtoleipää, pehmeää pastaa, jne. Vaikka soseruoista tykkäänkin, niin jo alkoi kaipaamaan purtavaa. Leuka on vielä osittain tunnoton, mutta viikko viikolta tunnottomuus häviää. Alaosa alaleuasta on jo lähes normaali ja tunnen sen sitä koskiessa. Viikko sitten kävin kävelylenkillä. Jotenkin hipaisin kasvoja, kaiketi hiuksia siirsin kasvoilta, ja tunsin, että jotain märkää on alaleualla. Jep, olin kuolannut. Tuulta päin suu auki ja jo kuola valui täysillä, koko alaleuka ihan kuolassa Sen verran on tunnottomuutta.

Särkylääkkeitä en ole tarvinnut aikoihin. Ihmettelenkin, että lähes kivutonta on ollut koko leikkausruljanssi. Ja sekin kipuilu ollut täysin kestettävää, epämukavuutta ja sanoisinko tunteilua, että on jotain tehty. Paaaaljon paremmin leikkaus ja siitä toipuminen on mennyt, mitä ikinä olisin kuvitellutkaan.