Leikkaus 2.10.2018

[Sofiamariell]

Monen vuoden oikomisen, monen polimaksun verran ja välissä pyöräytetty yksi vauvakin, mutta nyt se leikkaus on . Viime hetken vinkit Kehiin, mitä sairaalaan mukaan ja mitä ois järkevä varata kotiin.
Mulla leikataan ylä-ja alaleuka, en tiiä kuinka. Saman läpi käyneet, ootteko ollu tyytyväisiä kasvojen muutokseen ja suun alueen toimintaan tuun kertomaan leikkauksesta, kun on kerrottavaa.

[Sofiamariell]

Nyt ois ohi ja osastolla toipumassa. On tämä Melkosta, eilen olin kyllä kipeä mut tänään vähä jo parempi. Verta tihkuu nenästä ja suusta, on nämä dreenit? Mut toinen irtosi. Ootan kyllä kirurgin tapaamista, miten kaikki meni. Yritän olla positiivisin mielin, mut mulla on alahampaitten alla kaks ruuvia ikenessä jotka mietityttää? Kellään ollu näin?
Leikkaussali oli aika helppo juttu, ku sinne vaan pääs. Pystyin rauhottua siellä ja kohta sitä oliki jo unessa. Jännitin tätä nukutusta noin paljon, herääminen oli sekavaa ja oli raskas hengittää ja tuli huono olo, mut sain pahoinvointi lääkettä ja sängyn kohotus auttoi. Särkylääkettä menee tasaseen tahtiin tipassa, pillerit ei suuhun mahu ja huulet ei mee kiinni. Kylmä pussit auttaa kyllä kans hyvin tulikohan epäselvä teksti, tuun jatkamaan ku kuulen mitå kirurgi sano

[Sofiamariell]

Puhelin ei antanut lähettää, joten palaampa nyt asiaan. 6päivää leikkauksesta, 2 yötä olin osastolla ja lääkäri meinas et leikkaus meni hyvin ja ilman ongelmia. Röntgen kuvat oli ok- ylihuomenna ois jo jälkitarkastus, mikä jännittää Alaleuka tuli eteen 15mm ja yläleuka ylös ja eteen 4mm.

Pelkäsin leikkausta aika paljon ja nukutusta,mua ei koskaan ole nukutettu. Mut kyllä ku sinne sairaalaan sai vain itsensä psyykattya niin yllättävän luottavaisin ja rauhallisin mielin siellä oli. Anestasia lääkäri ja muu henkilökunta oli aivan huippua- anestasia oli nii lepponen, et en hoksannu ees jännittää, ku olin jo tutimassa. Herääminen oli aika kamalaa (olinhan niin varma etten siitä herää,niin olihan se pienoinen shokki ) Heräsin ku joku silitteli kättä ja sano et kaikki on nyt hyvin- sain kauhean paniikin päälle ja yritin itkeä ja vetää letkuja suusta ja, olin vaan aivan pöllyissä.. Sain kipupiikin ja pahoinvointiin jotain..sit alko tajuta et nyt tä ois ohi! Jotenki sai kommunikoitua puhelimen käteen ja lähetin läheisille naamasta kuvan, muuta ei jaksanu kirjottaa. Kädet tärisi ja väsytti. Tästä siirryin jossain vaiheessa osastolle ja sain ruokaa, 4 pikkulusikallista alas ja vettä, jotka oksensin ulos, oksensin verta ja sitä tuli nenästä ja olo oli kamala. Kylmäpussit poskilla,neste,-antibiiootti ja särkylääketipassa meni 2 päivää,sit laahustin ite röntgeniin ja olin kuulemma muiden sanojen mukaan pirteä ja hyvässä kunnossa ja turvotus pientä, itestä tuntu kyllä kaikelta muulta. Alettiin jo kyselemään , et jokos sä kohta lähtisit kotiin Pelotti kotiutus lasten takia, mut hyvin alle kouluikäset otti, ja kyllä toipuminen alko kotona paremmin,ku oli pakko vähä alkaa skarppaamaan ja päivät meni nopeampaa.
Päivän tavoitteet on ollu - Liikettä,lääkettä,ulkoilua,lepoa,ruokaa ja nestettä. Vieläki väsyttää,voisin vaan nukkua. Kauan kropalla menee palautua tämmösestä? Saa ruuat,lenksut suuhun (niin..noitten kumirenksujen takiahan ne ruuvit oliki ) yms niin johan ois valmis taas huilaamaan.

Tulevaisuus alkanu jännittää.. menikö leikkaus hyvin, onhan purenta niinku pitää, mitäs nyt, mites tunto, miten tän suun saa piettyä puhtaana, koska korvat aukeaa... minkänäkönen naama täältä turvotuksen alta paljastuu! Tuun kertomaan jälkitarkastuksesta mitä sanottiin! Ja sori oiskohan tä kirjotus pitäny tonne käyttäjien operaatiot osioon sittekki..

[Sofiamariell]

Jatkan nyt tänne, siirryin niin tuonne facebookin puolelle, mut enhän voi jättää mun tarinaa täällä kesken.

Kohta 2 kk leikkauksesta. Tunto... No sanotaan,että ok. Joka kohdan tunnen jotenkuten, alahuulen vasemman puolen huonoiten,mutta ehkä tämänkin kanssa pärjää. Ilman särkylääkettä pärjäsin pari viikkoa leikkauksen jälkeen. Kaikki oli hyvin,leikkaus meni hyvin, toivuin hyvin ja nopeaa. Purenta on hyvä, mutta vieläkin kumilenksut joulukuuhun asti ainakin. Suu aukeaa rajoitetusti 2,5cm ja noottia tulee, että jumppaa jumppaa- mutta kun ei se aukea^! Sairasloma loppui ja alkoi jo uskoa että tämä on kohta muisto vain... Kunnes, tattadadaaaaaa tulehdushan sinne suuhun sitten pesi.
Nyt 2 antibioottikuuria päällä ja suun ahkeraa huuhtelua, kuukausi kun päästäis eteenpäin niin levyjen poisto leikkaus suurella todennäköisyydellä edessä.. Ei voi muuta sanoa, kun tämähän menikin jo liian mukavasti. Mutta, purenta ja naama alkaa kyllä näyttää aika hyvältä! Naamasta en kyllä edes suurta eroa huomaa, vaikka siirto oli aika iso. Vähä vielä jähmeät ilmeet, mut ehkä se tästä. Ja raudoista saatan päästä odotettua aikasemmin eroon,JES!